Julkaistu 28.10.2024 Pellon kirjasto 100 vuotta Pellon kirjasto täytti 100 vuotta. Juhlavuoden aikana kirjaston toiminnassa nostetaan erityisesti esiin pellolaisia ja pellolaislähtöisiä kirjailijoita ja heidän tekstejään. Käynnissä on myös lukuhaaste, joka kannustaa tutustumaan Pellon kirjaston historiaan liittyvään sekä pellolaisten kirjailijoiden kirjoihin. Ohessa tietoja kirjaston vaiheista. Teksti: Markus Koivumaa, kuvat: Minna Koivumaa Pellossa lainattu jo 100 vuotta Vuonna 1924 perustetun Turtolan kirjastolautakunnan johtokunnan päätöksistä vain osa on säilynyt tähän päivään asti kokonaisina. Sieltä täältä puuttuu sivu tai esimerkiksi lainaussäännöt, mutta päätearkistossa on tallessa mm. kirjastolautakunnan johtokunnan kokouksen ensimmäinen pöytäkirja. Kokous pidettiin 22.10.1924 ja pöytäkirjaan on kirjattu muun muassa ensimmäiset kirjastoon hankittavat kirjat. Samasta dokumentista on nähtävillä, että johtokunta valitsi puheenjohtajakseen apteekkari P. J. Tarmon, varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Heikki Jolman ja ensimmäiseksi kirjastonhoitajaksi valittiin pankinjohtaja J. E. Niku. Useammasta kuin yhdestä lähteestä esiin nousi tieto, jonka mukaan kirjasto on perustettu jo vuonna 1862. Metsäherra Ernst Kingelinin Turtolan kappeliin perustamassa kirjastossa lainaus oli maksutonta, mutta käyttö vähäistä. Kappelin pienen lainaston ensimmäinen kirjastonhoitaja oli kappalainen J.R. Castrèn. Samalta ajalta, hieman ennen kirjaston perustamista, on Suometar-lehdelle saapunut Pellosta nimettömältä kirjoittajalta harvinaisen suorasanainen teksti. Tekstissä harmitellaan nykyisen tietämyksen tasoa ja häpeässä todetaan, että seurakuntalaisille pitäisi varmaan päiväpalkka maksaa, jotta he jotain lukisivat. Toisessa tekstissä taas todetaan, että miksi nuorien pitäisi antaa lukea, kun tämä tekee nuorista laiskoja ja haluttomia oikeisiin töihin. Kantakirjastoa edeltävän toiminnan aikana kirjasto muutti oppivien mukana talosta toiseen, useasti koulujen lähelle ja opettajien luo. Kirjasto päätyi lopulta myös kansakoululle, jonka vuoden 1918 tulipalossa tuhoutuivat kaikki kirjat. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa kerta, kun kirjasto paloi. Kantakirjaston ensimmäinen virallinen sijoituspaikka oli Uuno Mukan talo, josta vuonna 1938 muutettiin Otto Jolman taloon Isollerannalle. Saksalaisten polttaessa Turtolaa vuonna 1944, he tuhosivat lokakuussa muun kylän mukana myös Pellon Ylirannan koululle sijoitetun osan kantakirjaston kirjoista, mutta Jolman talo oli yksi ainoista säästyneistä rakennuksista. Onneksi oli opittu varemmasta, sillä kunnan kirjaston kirjat olivat palovakuutettuja ja sen lisäksi valtion avustuksena saatiin valmis kirjakokoelma toiminnan uudelleenkäynnistämiseksi. Entistä ehompi kirjasto siirtyi keskeisemmälle sijainnille vastarakennettuun Pellon kunnantaloon 1948. Vuonna 1952 kantakirjasto muutti keskuskoululle. Sodan jälkeiset rakennus- ja asutustoimet mahdollistivat kylien vahvistumisen ja useimpiin niistä perustettiin omat piirikirjastot, jotka kukoistivat suurilta osin opettajien tekemän uutteran työn tuloksena. Kantakirjasto palasi koululta takaisin kunnantalolle vuonna 1964 ja kirjastotoiminnan kasvun myötä, pitkä suunnittelun ja harkinnan jälkeen, Pelloon hankittiin oma kirjastoauto vuonna 1973. Seuraavaksi ideoitiin kasvavalle kirjastolle omia tiloja ja nykyiseen, täysin omaan rakennukseensa kirjasto pääsi muuttamaan vuonna 1982. Nimeltä mainittujen henkilöiden lisäksi on Pellon kantakirjaston mutkaisella matkalla ollut monia muita, jotka näkivät, kuinka tärkeä nöyräkin lainakirjasto, lukeminen ja sivistys olisivat tuleville sukupolville, vaikka he eivät itse olisi työnsä hedelmiä näkemässä. Koosteen löytyneistä tiedoista on kerännyt Minna Koivumaa.
