Kansakoulu 4-6 vuotta Oppikoulu = keskikoulu + lukio
Kansalaiskoulu (1958-1977)
Kouluviikko muuttui 5-päiväiseksi 1971
Peruskoulu
Keskikoulu ja lukio muodostivat yhdessä oppikoulun, johon piti pyrkiä. Pääsykokeessa testattiin äidinkielen ja matematiikan taitoja sekä yleistietoutta. Pelloon 4-luokkainen keskikoulu saatiin 1947 ja sen virallinen nimi oli Pellon yhteiskoulu. Sisäänpääsykuulusteluun oli ilmoittautunut 44 nuorta, joista 38 hyväksyttiin opiskelemaan. Hyväksytyistä vain 8 oli poikia.
Pellon yhteiskoulun ensimmäinen ja pitkäaikainen rehtori Erkki Tiesmaa oli laajalti tunnettu persoonallisena kasvattajana, koulun johtajana, urheilumiehenä ja musiikin harrastajana. Yhteiskoulu toimi kolmessa parakissa vuosien 1947-1950 aikana. Sairaalaparakeissa ei ollut pulpetteja eikä kunnollista opettajanpöytää. Koulun irtaimisto koostui mm. naulatuista penkeistä ja pöydistä. Opettajia oli tuolloin kolme, rehtorin lisäksi uskonnon ja tyttöjen voimistelun opettaja. Rehtori opetti kaikkia muita aineita.
Uusi hirsinen kaksikerroksinen koulutalo valmistui 1950 U. Mukan ja E. Nikun lahjoittamalle 5000 m2 tontille. Koulun vihkiäisjuhlaan II helluntaipäivänä 29.5.1950 osallistui n. tuhat juhlavierasta. Johtokunnan puheenjohtaja , kelloseppä Eino Kivelä ilmoitti juhlapuheessaan koulun nimen olevan "Ahjo". Ensimmäiset keskikoulun päättötodistukset jaettiin 31.5.1951. Ylioppilaaksi asti Pellon yhteiskoulussa ei voinut jatkaa. Valtioneuvosto oli vasta hylännyt kannatusyhdistyksen anomuksen muuttaa koulu oppikouluksi. Varakkaista perheistä päästiin lukioluokille Tornion yhteislyseoon.
Keskikoulu muuttui 5-luokkaiseksi 1954. Keskikouluun sai nyt pyrkiä kansakoulun neljänneneltä luokalta. Ensimmäisen 10-vuotiskauden aikana oppilaita Pellon yhteiskoulussa oli enimmillään 203. Pellolaisten lisäksi oppilaita tuli myös Kolarin kunnasta ja Ylitornion kylistä.
Pellon yhteiskoulu sai oikeuden antaa lukio-opetusta 1962 ja muuttui oppikouluksi. Ensimmäiselle luokalle kirjoittautui 30 oppilasta, joista 13 oli Pellosta. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1965. Nämä riemuylioppilaat osallistuivat Pellon lukion ylioppilasjuhlaan 31.5.2015.
Viimeisenä yhteiskoulun toimintavuonna 1972 keskikoulun puolella opiskeli 487 oppilasta. Luokan keskimääräinen koko oli 41 oppilasta. Lukioluokkia oli kahdeksan ja niissä oli yhteensä 197 oppilasta. Heistä 42 % oli Pellon kunnan ulkopuolelta.
Lähde: Pellon yhteiskoulu 50 vuotta
Lukiokoulutus alkoi Pellossa syksyllä 1962, kun Pellon yhteiskoulu (1947-1972) sai luvan antaa lukio-opetusta. Pellon yhteiskoulun kannatusyhdistyksen anomus lukioluokkien perustamisesta oli aiemmin hylätty vuosina 1951 ja 1956. Tähän asti lukioluokille oli mentävä Tornioon, Rovaniemelle tai Kittilään varallisuuden niin salliessa.
Keskikoulun oppilasmäärän kasvun ja lukiokoulutuksen alkamisen takia tilat hirsisessä koulurakennuksessa (I vaihe 1950, II vaihe 1956) kävivät riittämättömiksi. Vastapäätä hirsipuolta rakennettiin tiilitalo 1961. Tiilirakennusta jatkettiin kuitenkin vielä molempiin suuntiin (1965 pohjoissiipi, 1971 eteläsiipi = nykyinen lukiosiipi). Oppilasruokailu vakiintui 1965 ruokalan ja keittiön rakentamisen myötä. Kouluateria maksoi 50 penniä.
Vuonna 1962 lukion ensimmäiselle luokalle otettiin 30 oppilasta, joista vain 13 oli Pellosta. Muut oppilaat tulivat Ylitorniolta ja Kolarista. Ylioppilaskirjoitusten hyvien tulosten houkuttelemina oppilaita tuli yhä enemmän myös Kolarista, Muoniosta ja Enontekiöltä sekä Ylitornion järvikyliltä. Viimeisenä yhteiskoulun toimintavuonna lukiolaisia oli 197, joista 42 % Pellon kunnan ulkopuolelta. Ensimmäiset ylioppilaat saivat valkolakin keväällä 1965. Tällöin kirjoituksiin osallistui 18 kokelasta.
Pellon yhteiskoulun ensimmäinen rehtori fil.maist. Erkki Tiesmaa (1907-1969) julisti ylioppilaiksi vain neljä ikäluokkaa. Viidennet ylioppilaskokelaat olivat juuri lopettaneet säännöllisen koulutyönsä, kun rehtori sai sydänkohtauksen kesken työpäivän 18.2.1969 ja menehtyi. Pellon yhteiskoulun ja lukion rehtorina toimi tämän jälkeen fil.maist. Paavo Peura (1969-75).
Syksyllä 1972 siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Pellon yhteiskoulun kannatusyhdistys r.y. lopetti toimintansa. Lukio jatkoi toimintaa Pellon kunnan omistamana yksityisenä oppikouluna entisissä tiloissa. Pellon lukio toimi kolmisarjaisena 1972-75. Oppilaat valittiin matematiikkalinjalle, kielilinjalle ja reaalilinjalle. Lukion oppilasmäärä oli maksimissaan 237.
Syksyllä 1972 lukioon otettiin ennätysmäärä ulkokuntalaisia: 52 kolarilaista, 27 muoniolaista, 13 ylitorniolaista, 4 enontekiöläistä ja 1 Rovaniemen maalaiskunnasta. Keväällä 1975 lakitettiin 77 uutta ylioppilasta. Kun Kolari sai oman lukion 1973, sai Pellon lukio tulla toimeen oman kuntansa oppilailla. Opiskelijoilta perittiin ateriamaksu ja lukukausimaksu. Opiskelutarvikkeet ja oppikirjat oli kustannettava itse. Myös koulukyydit oli maksettava itse. Lisäksi toispaikkakuntalaiset maksoivat vuokraa isäntäperheille.
Opetussuunitelman uudistuessa 1975 siirryttiin pois linjajaoista. Nykyisen kaltaiseen kurssimuotoiseen opiskeluun siirrytiin 1982. Kymmenen vuotta myöhemmin, syksyllä 1992, lukio irrottautui peruskoulusta ja muutti omaan rakennukseen, entisiin kansalaiskoulun tiloihin. Rehtorina oli tällöin hum. kand. Erkki Rautio. Syksyllä 1995 siirryttiin luokattomaan lukioon. Opiskelija ei voinut saada enää ehtoja eikä jäädä luokalle. Reilusti yli puolet yhdeksäsluokkalaisista hakeutui vuosittain lukioon, joten lukio jatkui pitkään kaksisarjaisena.
Oppilasmäärän pienentyessä ja yhtenäisen peruskoulun myötä lukio siirtyi takaisin entiselle paikalleen tiilirakennuksen eteläsiipeen keväällä 2008. Peruskoulun ja lukion rehtori Juhani Salmi johti koko koulukeskusta alakoulun muutettua entisiin lukiotiloihin Ahjotielle.
vuosi oppilaita ylioppilaita
2022-2023 33 17
2021-2022 33 7 2020-2021 37 9 2019-2020 39 17 2018-2019 40 10 2017-2018 44 18 2016-2017 45 14 2015 - 2016 55 20 2014 - 2015 56 17 2013 - 2014 59 21 2012 - 2013 69 26 2011 - 2012 72 17 2010 - 2011 66 14 2009 - 2010 64 25 2008-2009 84 31 2007-2008 97 25 2006-2007 94 30 2005-2006 103 37 2004-2005 119 44 2003-2004 139 44 2002-2003 135 32 2001-2002 154 59 2000-2001 152 36 1999-2000 158 44 1998-1999 141 43 1997-1998 136 37 1996-1997 130 34 1995-1996 132 47 1990-1991 136 36 1984-1985 144 n. 40 1980-1981 175 46 1974-1975 223 77 1970-1971 163 35
Alex Ylinärä 2024- Piia Kilpeläinen-Tuoma 2020-2024 Pasi Jolanki 2019-2020 Juha Nikka 2017-2019 Tarja Konola-Jokinen 2013-2017 Juhani Salmi 2007-2012 Ritva Holster e. Nevalainen 1999-2006 Erkki Rautio 1989-98 Virpi Erämaja 1986-89 Pekka Pesonen 1979-86 Seija Valtonen 1975-79 Paavo Peura 1969-75 Erkki Tiesmaa 1962-69 (Pellon yhteiskoulu 1947-69)
