Ensimmäisen kerran Pellon nimi esiintyy Olaus Magnuksen Pohjoiskalotista tekemässä kartassa vuosilta 1518-1519. Nimi esiintyy muodossa Pele ja selityksissä kylää kuvataan vauraaksi kauppapaikaksi.
Tunnetuksi Euroopassa alueen teki Pierre-Louis de Maupertuis joka vuosina 1736 – 1737 teki retken Tornionjokea pitkin Pelloon saakka. Hän selvitti mittauksilla maapallon litistyneisyyttä. Matkan aikana mukana ollut apotti Reginald Outhier teki muistiinpanoja jotka julkaisi kirjassa ”Matka pohjan perille 1736 -1737. Teoksesta käy ilmi, että alue oli hyvinvoivaa ja vaurasta.
Vuonna 1799 vierailivat Pellossa niin italialainen Giuseppe Acerbi kuin englantilainen Edward Daniel Clarke.
Suomen sodan johdosta 1809 ikiaikainen yhteiselämä Tornionjoen länsipuolen asukkaiden kanssa vaikeutui. Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Tornionjoen itäpuolisen alueen Venäjälle. Näin kirkollinen ja hallinnollinen elämä erkaantui rajan johdosta.
Turtolaan perustettiin kappeli vuonna 1820. Kirkko saatiin rakennettua vuonna 1818. Valitettavasti se paloi Lapin sodassa.
Pello kuului Ylitornion pitäjään aina vuoteen 1867. Tuolloin perustettiin Turtolan kunta. Tuolloin väkiluku oli noin 1200.
Jatkosodan lopussa ja Lapin sodan aikana Pellon asukkaat joutuivat lähtemään evakkoon Ruotsin puolelle. Saksan armeija poltti lähes koko kunnan rakennuskannan peräytyessään. Ainoastaan Konttajärven kylä sekä joitakin erillisiä rakennuksia säästyi tuholta.
Kunnan nimi muutettiin vuonna 1949 Turtolan kunnasta Pellon kunnaksi.
Tutustu tarkemmin Maupertuis'n mittausverkostoon (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).
